sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Kalevalan päivä


Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi
Lähteäni laulamahan,
Saa'ani sanelemahan.
Sanat suussani sulavat,
Puhe'et putoelevat,
Kielelleni kerkiävät,
Hampahilleni hajoovat.
Veli kulta, veikkoseni,
Kaunis kasvinkumppalini!
Lähe nyt kanssa laulamahan,
Saa kera sanelemahan
Yhtehen yhyttyämme,
Kahta'alta käytyämme!

Läheiseni, ystäväni,
elon kumppani parahin,
laitamme käden kätehen,
sormet toistensa lomahan.
Rupeamme nyt runolle
ja alamme lauleskella,
panemme parahiamme,
luemme ja lausummekin
runorytmillä tutulla,
kuin ennen esi-isämme,
ja samalla nuotillakin,
suomalaisella mitalla,
Kalevalan poljennolla.

Yllä laulajan alkusanat alkuperäisessä ja nykysuomen muodossa.

Kalevala, Elias Lönnrot ja Kajaani kuuluvat yhteen....
Elias Lönnrot tuli Kajaaniin piirilääkäriksi vuonna 1833 ja viipyi siellä peräti 20 vuotta. Sieltä käsin hän teki neljännen ja viidennen kansanrunon keruumatkan Vienan Karjalaan. Siellä hän tapasi mm. runonlaulaja Arhippa Perttusen, jolta hän sai noin 4000 säettä. 1834 ja 1835 Lönnrot muokkasi runoelman Kalevala. Teos on käännetty kaikkiaan yli 60 kielelle.




Vuonna 2006 ilmestyi Aulis Rintalan teos Kalevala nykysuomeksi.

Hyvää Kalevalan päivää!

lauantai 27. helmikuuta 2010

Kevään lähestyessä









Kesän kukkaset elpyy kyllä
taas tullessa uuden kevään.....

Kuinka nopeasti talvi onkaan ohi. Vielä viime maanantaina kävin hiihtolenkillä ja nyt talvi on muisto vain. Kevät saapuu kohisten ja kaiken uuden alkua voi seurata lähes silmissä. Eilen olivat ensimmäiset sorsat saapuneet puistoomme. Talitintit lauloivat kuorossa "spindix, spindix" ja heti perään "titityy, titityy". Tänään näin ensimmäiset kukkaset pensaiden oksissa. Nyt on täällä kevät!

torstai 25. helmikuuta 2010

Etanapostia










Todella "erinomaista" tämä nykyajan postinkulku. Taannoin kirjoitin joulupostista, joka tuli myöhssä. Mutta vielä eilen - helmikuun loppupuolella - tuli joulupostia. Näin kauan siis kestää postinkulku Tampereelta Berliiniin. Ja minä kun luulin, että nykyajan tekniikka on niin nopeaa, että siinä samassa kun lähetän postin, on se jo saajalla. Mutta yksi hyvä puoli tässä kuitenkin on. Posti tuli perille. Niin että kiitokset kuitenkin.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Talven loppu










Pitää kiinni siitä mikä on
luopua siitä mitä ei enää ole
lakata haluamasta sitä mitä ei voi saada.

Jälkiä lumessa ja auringon lasku - siinä tämän helmikuun lopun teema.
Niin minun hiihtokauteni on nyt loppu. Vielä eilen kävin lenkillä ja oli niin luistava ja hyvä latu. Sitten yöllä alkoi sataa ja sadetta on tihuttanut vähän väliä myös tänään lämpötilan ollessa todella plussan puolella. Joten hyvästi hiihtokausi!

perjantai 19. helmikuuta 2010

Hymyilevä voileipä









Kun tänään tulin espanjantunnilta, oli R. keittänyt teen valmiikis ja tehnyt voileivät....
Voiko tämän ihanampaa enää olla. Hymyilevä voileipä odottamassa pöydällä.

Muutama vuosi sitten luin erään kirjan, joka alkoi sanoin: "Appelsiinin voi kuoria monella eri tavalla...". Siitä voi muodostaa kukan, kuten minä teen, tai sen voi kuoria toisinkin, niin kuin vasemmalla olevassa kuvassa näkyy ja kuten R. appelsiininsa kuorii. Appelsiinin kuoresta voi tehdä myös rannekorun. Näin sanottiin em. kirjassa.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Merkkipäivät










Hyvää Ystävänpäivää kaikille!










Iloista laskiasta kaikille!

perjantai 12. helmikuuta 2010

Kutsut












Kahtena päivänä peräkkäin brunssilla; eilen syntymäpäivillä ja tänään muuten vain. Eilen syötiin saksalaisittain ja tänään kreikkalaisittain. Ja nyt ei kyllä hirviä mennä vaa´alle, vaikka kuinka yritinkin syödä mahdollisimman järkevästi. Herkkuja oli kuitenkin sen verran, että täytyi maistaa jos jotakin. Hyvältä maistui, kalorioista nyt en tiedä, enkä haluakaan. Ja hiihtokin jäi näiltä päiviltä, sillä puistomme sulkee ovet talvisin neljältä, enkä näin ollen pääse ladulle. Viime yönä saimme lisää lunta ja näyttääpä taivaalta tulevan edelleen lunta. Tosin lumi on aika nuoskalunta, voi olla vähemmän hieno hiihtokeli. Sulattelenpa sitten ruokaa täällä kotona ja rupean jäjestelemään kuviani.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Numerot

Kesken kuvien järjestelyjen löysin tällaisen pienen runonpätkän:
Se on pieni lorulaulu numeroista (alkuperäinen espanjalainen lastenlaulu) lapsille. Käännös on vapaasti suomennettu - runosuoneni on jostain syystä nyt hukassa.

Yksi on sotilas,
joka suorittaa asepalvelusta,
kaksi on pieni ankanpoikanen,
joka ottaa aurinkoa,
kolme on käärme,
neljä on pikku tuoli,
viisi on korva,
kuusi on chilipaprika,
seitsemän on kävelykeppi,
kahdeksan on setäni silmälasit,
yhdeksän on ilmapallo,
joka on sidottu nuoraan,
nolla on pallo,
jolla voi leikkiä

perjantai 5. helmikuuta 2010

Helmikuu










HELMIKUU

Helmikuu on tullut, tulleet valkohanget...niin että hiihtääkin vielä voi
Elämä on helpompaa, kun pienille murheille voi nauraa.
Laskiaisaika, leivottava laskiaispullia naisten tapaamiseen.
Muistiinpanojen ja kuvien järjesteleminen.
Ikkunoistamme ovat lumet sulaneet, niin että näkee taas ulos.
Karnevaaliaika Saksassa.
Unhoitettakoon pienet murheet!
Uppoudun lukemiseen niin, että ulkomaailmasta tietoisuus katoaa.




torstai 4. helmikuuta 2010

Postinkulku


Postinkulku nykyaikana - ei uskoisi, mutta hitaansorttista on.
Jos itse sain joulupostini reippaasti myöhässä, niin minun
lähettämä posti oli vieläkin myöhempään perillä. Eilen sain
mailin, jossa ilmoitettiin, että joulukirjeeni oli saapunut
edellisenä päivänä eli siis 2.2.2010 ja leima oli 8.12. -
niin että missä lienee kirje viipynyt. Onko postimies
eksynyt tieltään välillä vai liekö tosiaan tämän talven
lumiesteet olleet postinkulkemisen haittana.